Internetistä vähäsen. On hyvä tietää, asennoitumismielessä etenkin, miten tähän tultu. Siksi esitän tässä muutamia perustietoja, joita voisi kutsua yhteisellä nimellä
Netin lyhyt historia
Kuinka ollakaan, nämä kolme Länsimaan Tietäjää olivat kummeina, kun syntyi internet, nykyään jo 45 v:
1. Pentagon, siis USA:n puolustusministeriö – mahtaako olla sieltä kotoisin lausahdus ”hyökkäys on paras puolustus”. 2. ARPA, Pentagonin perustama tutkimuslaitos (Advanced Research Projects Agency). 3. ARPANET, vuosia valmisteltu verkko (= net), joka eli ensi hetkensä 1969. Alku oli vaatimaton, mukana verkossa vain neljä konetta. Jatkossa tästä kehittyi internet.
Miksi internet? Siihen on kaksi vastausta, toisilleen vastakkaiset. Kumpi on oikea, vai onko kumpikaan?
Militääriversio: Tavoite oli kriisinkestävä tiedonvälityskeskus, joka pystyisi toimimaan myös sotatilassa. Tiedonvälityskeskus pitäisi saada toimintavarmaksi. Ratkaisu oli yksinkertaisuudessaan täysin varma, suorastaan nerokas: keskusta ei voisi mitenkään tuhota, jos sitä ei olisi olemassakaan! Hajauttaminen on edelleen internetin toimintaperiaate.
Siviiliversio: Internet rakennettiin tutkijoiden työn helpottamiseksi. ARPANETin neljä ensimmäistä tietokonetta olivat kaikki yliopistojen koneita. Yliopistoilla olikin hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien tärkeä rooli. Siitä on pienenä mutta kuvaavana esimerkkinä webbiosoite www.helsinki.fi, joka oli vuosikaudet Helsingin yliopiston osoite, kun taas Helsingin kaupunki sai tyytyä yhden ällän päässä helvetistä olevaan osoitteeseen www.hel.fi . Nyttemmin vallitsee viisas rinnakkainelo molempien käyttäessä samaa osoitetta. Paitsi sähköpostissa, joka yhä kulkee Helsingin kaupungin osoitteisiin muodossa etunimi.sukunimi(at)hel.fi
Vuoteen 1983 ARPANETissä oli mukana MILNET, jonka nimi viittaa militääreihin. Tuona vuonna tiet erosivat ja internetin kehittäminen jäi yliopistoille. Kontrolli jäi pois ja jo 1970-luvulla jossain mitassa alkanut vapaa suunta jatkui netissä.
MILNETin lähtiessä netissä oli yhteensä tuhat tietokonetta. Vajaassa kymmenessä vuodessa koneiden määrä nousi miljoonaan vuonna 1992. Netti oli edelleen tutkijoiden ja alan harrastajien käytössä.
Netin oli voitettava kaksi kehittymisen estettä: sisältö ei ollut yleisesti kiinnostava ja käyttö oli hankalaa. Jos sanon, että yhtä hankalaa kuin se nyt on helppoa, ymmärrät eron. WWW-tekniikka (World Wide Web, maailmanlaajuinen verkko) julkaistiin 1990-luvun vaihteessa. Se oli ensimmäinen, joskaan ei vielä riittävä askel kohti koko kansan WWW:tä. Helppokäyttöisyys saatiin graafisen selaimen avulla vuonna 1993 ja netti oli valmis joukkomittaiseen käyttöön. Uusi graafinen WWW-selain, Mosaic, muutti netin toisen näköiseksi. Seuraavana vuonna WWW kasvoi 350 000 prosenttia. Se alkoi lunastaa oikeutusta nimelleen WWW eli Maailman Laajuinen Verkko.
Sitten olikin vuorossa Netscape-selain, joka pudotti kuvasta harrastajien tekemän Mosaic-selaimen. Kovaa se oli ja kovaa mentiin.
Nyt käytännön ohjeisiin. Niistä on kirjoitettu paksuja kirjoja, kaikki kunnia niille. Tässä yritän selvittää sinulle muutamalla sivulla Uljaan Uuden Maailman äidinkielen salaisuudet. Jotta oppisit ja hyvin käyttäisit tämän perintöosasi tulevaisuudesta.
Valitse kotisivusi
Kun käynnistät WWW-selaimesi, koneesi käynnistyy melko varmasti operaattorisi sivuille. Tai sitten Microsoftin kotisivulle. Ehkä olet ajatellut, että näin sen pitääkin mennä. Mutta ei, sinä saat ihan itse päättää, mille sivulle selaimesi käynnistyy. Joudutko usein odottelemaan netin aloitussivun latautumista? Ratkaisu on Tyhjä sivu, about:blank. Se ei vaadi käytännössä lainkaan latautumisaikaa. Voilá. Hoi laari laari laa! Senkun menet, minne mieli vetää.
· Etene Käynnistä | Ohjauspaneeli | Internet-asetukset. Avautuu Ominaisuudet: Internet -valintaikkuna. Seitsemän välilehteä. · Klikkaa heti alkuun Yleiset-välilehdellä kotisivuksesi Tyhjä sivu, mikäli et tehnyt niin jo aiemmin tai jos jokin aggressiivinen väliin tunkija on asettanut oman kotisivunsa koneellesi avautumiskohteeksi. Sinulta lupaa kysymättä.
Sua lähde kaunis katselen
Tietysti olisin voinut tylysti töräyttää tuohon väliotsikoksi ”Älä unohda lähdekritiikkiä”, mutta ehkä tuo runebergilainen (kohtelias kumarrus Porvoon suuntaan!) otsikko paremmin muistuttaa tästä varsinaisesta asiasta, joka tuli tuossa jo kerrotuksi.
Internetissä – kuten toki yleensä muuallakin – täytyy aina muistaa varmistaa tieto. Netissä olevan tiedon ovat käyttäjät sinne panneet. Täyttä varmuutta ei voi olla siitä, että tieto on oikeaa eikä vahingossa tai jopa tahallaan virheellistä. Lähdekritiikkiä, sanoo tiedepuolen väki. Toisaalta kansanviisaus tietää, että ei ole lahjahevosen hampaisiin katsomista. Kyllä sitä pystyy paljonkin päättelemään tiedon luotettavuudesta sen perusteella, mistä tieto on peräisin. Jos katsot esimerkiksi Helsingin kaupungin www-sivuilta kaupunginvaltuuston päätöstä vuoden 2004 budjetista, voit olla melko varma siitä, että tieto on oikeaa. Onko itse päätös oikea, se on taas eri juttu, joskin hyvin mielenkiintoinen.
Kielisolmu
Ummikkona jos joutuu ihmettelemään englanniksi kirjoitettuja toimintoja netissä kulkiessaan, sitä on kyllä aika hukassa. Kannattaa sen vuoksi tutustua keskeisiin termeihin. Niitä löydät Sanastosta. Ihme kyllä, Microsoft ei pistä Winkun oheen sopivan mittaista sanastoa. No, toisaalta se mistä Microsoft on tullut kuuluisaksi, on kyllä jotakin aivan muuta kuin englanninkielisten termien kääntäminen suomeksi. Päinvastoin, jos haluaisi olla ilkeä, voisi sanoa, että Winkkujen käännöskieli muistuttaa suomea. Ei olla ilkeitä, ei sanota.
Aikamoista fingliskaahan sitä yleisesti käytetään tietokoneista ja varsinkin niiden teknisistä ominaisuuksista puhuttaessa. Mutta sillehän ei voi mitään, että tietokoneen äidinkieli on englanti, turha sille faktalle on kiukutella. Jos osaat jonkin verran englantia, niin monesti on helpompaa ymmärtää englanninkielistä tekstiä tietokoneasioista, kuin väkisin ”muka-suomeksi” käännettyä.
Toisentyyppinen ongelma on englanninkielisten lyhenteiden käyttäminen. Windows XP:n sanasto tursuaa esimerkkejä tästä. Miltä kuulostaa tämä hakusanan yhdyskäytävä kohdalta löytyvä kappale:
”Tietoliikenneyhteyksissä Novell NetWare -verkkoihin yhdyskäytävä toimii siltana Windows-verkkojen käyttämän SMB-protokollan ja NetWare-verkkojen käyttämän NCP-protokollan välillä. Yhdyskäytävää kutsutaan myös IP-reitittimeksi.”
Taisi tulla pikemminkin lisää kysymyksiä tuon vastauksen jälkeen. Tosin eipä tuota edellä siteerattua lausetta voisi ymmärrettävästi kääntääkään. Itse asia kun on niin paljon perustietoa vaativa.
Umpisolmu
Internetin itsenäisyys on loputon keskustelun ja hyökkäysten aihe. Voi huoletta sanoa, että mikäli nettiä ei olisi ja joku keksisi tarjota täsmälleen nykyistä internetiä, se tulisi hylätyksi mahdottomana ja mielettömänä päähänpistona.
”Se pyörii sittenkin” olisi sopiva kommentti tähän, mutta se taitaa olla jo käytetty.
Sähköposti
Ensin kirjoitettiin toinen toisillemme. Kuka kömpelösti, kuka sujuvasti. Asia meni perille, oli tyyli mikä tahansa. Sitten tuli puhelin, vähitellen lähes joka kotiin. Jos ei muuten, niin yleensä ainakin naapurissa pääsi puhelimen ääreen. Arvaahan sen, miten kävi kirjeiden kirjoittamisen. Uusi väline vei mukanaan ja kirjainten kirjoittaminen paperille jäi.
Sitten tulivat kännykät ja sähköposti. Erityisesti nuoret, jopa lapset, innostuivat kirjoittamaan lyhyitä tekstiviestejä toisilleen. Välineenä mukana kannettava henkilökohtainen matkapuhelin eli kännykkä ja sen pieni näyttöruutu.
Jo pitempään olemassa ollut sähköposti nousi kukoistukseensa. Siinä tarvittiin tietokoneita. Ne yleistyivätkin 1990-luvun alkupuolelta lähtien huikeaa tahtia. Katkenneeksi luultu kirjeiden kirjoittamisen perinne nousi uuteen, ennennäkemättömään kukoistukseen.
Yhä tärkeämpi sähköposti
Suomalaiset lähettelevät toisilleen ja pitkin maailmaa sähköpostia. Sähköposti on kärkisyitä hankkia kotiin internet-yhteys. Windowsin mukana tulee Outlook Express -niminen sähköpostiohjelma, jota monet käyttävät. Microsoftin Office-paketin Outlook toimii myös sähköpostiohjelmana. Yhteisestä nimestä huolimatta kyse on aivan eri ohjelmista. Paljon käytetään myös Eudoraa.
Asetukset
Mikäli sähköpostisi toimii, älä ryhdy parantelemaan sen asetuksia. Tulos tuppaa olemaan huono. Saat ongelmia, jotka eivät ehkä omin voimin selviä.
Sen verran voi tuosta ärjystä ukaasista joustaa, että jos avausruudussa tarjoutuu mahdollisuus ”väkästää” siirtyminen heti aluksi Saapuneet-kansioon, tee niin.
Lähtevä posti
· Käynnistä Outlook Express, ellei se ole jo käynnissä. Ikkunan vasemman ylänurkan suunnassa on kuvake Luo sähkö…, jonka kuvana on tyhjä paperiarkki ja kirjekuori. Klikkaa kuvaketta. · Eteesi avautuu Uusi viesti -ikkuna. Sen yläosassa on kolme luukkua päällekkäin. · Vastaanottajaksi kirjoitat sähköpostiosoitteen. Osoitteen on oltava täsmälleen oikea, muuten menee harakoille. Joskus viesti tulee takaisin, ei välttämättä heti. Ohjelma ei korjaa osoitetta. Sähköpostiosoitteessa ei saa olla ä-, ö- tai å-kirjaimia. Kiellettyjen Kirjainten Lista kertoo, että Ruotsi on kanssamme samassa nurkassa, niin myös Norja, Tanska – ja Saksa. Monilla muillakin mailla on omat ongelmansa, jos tämä tieto yhtään helpottaa.
· Osoite on meillä yleisesti tyyppiä etunimi.sukunimi@domain.fi paitsi, että siinä ei lue domain, vaan sen sijaan esimerkiksi kolumbus. Käytä osoitteissa pieniä kirjaimia, vaikka ei se välttämätöntä olekaan. Osoitteen löytäminen saattaa olla vaikeaakin, eihän koko maan luetteloa löydy. Saati koko maailman, niin kuin pitäisi, eletäänhän globalisaation onnellistuttamaa aikaa. Sähköpostiosoitteen perässä ei muuten ole pistettä.
· Toinen luukku Kopio tarkoittaa saajaa, jolle haluat samalla lähettää postisi tiedoksi. Kaikki oikein ja hyvin. Paitsi siinä tapauksessa, että joku keksii lähettää viestinsä usealle saajalle. Vaikkapa sadalletuhannelle tai sadalle miljoonalle. Näitä kiusaksi tai mainosmielessä lähetettyjä spämmejä (spam = lähettää roskapostia, roskaposti) ilmassa viuhuu sietämättömästi. Moni saa joka aamu postin katsoessaan taistella satojen turhien roskapostien kanssa. Omituiseen tilanteeseen on jouduttu, kun sähköpostin lähettäminen yhdelle tai miljoonalle saajalle on käytännöllisesti ilmaista. Kun kaupallista mainosta pistää levälleen oikein isossa määrin, aina löytyy joitakin asiakkaita ja bisnes jatkuu. Asema tietokoneen käyttäjien inhokkina on ainoa seuraus – toistaiseksi.
· Kolmas luukku Aihe on selvä. Ei kuitenkaan ole samantekevää, minkälaisen aiheen tuohon luukkuun kirjoitat. Jos saajalla on postissaan runsaasti luettavaa, viestisi aihe on kuin esite, siitä näkee, mistä on kyse. Parasta pysyä tiukasti asiassa, mikä ei tarkoita, etteikö aihetta voisi ilmaista hauskastikin. Se parantaa lukuarvoa. Tekee, ken osaa. · Luukkujen alla on iso tyhjä kenttä. Siihen tulee viestisi. Voit kirjoittaa sen suoraan kenttään, mikäli viestisi on lyhyt. Muuten kannattaa käyttää teksturia, jossa on oikoluku. Kuten MS Word tai jokin vastaava. ”Peistaus”-ohjeen saat seuraavassa luvussa Käsittele tekstiä. Kuten huomasit, heti kun Vilkku siirtyi tekstikenttään, kentän yläpuolinen kuvakerivi tuli käyttöön. Voit siis vaihtaa fonttia eli kirjasinta, samoin kirjasimen kokoa. Myös lihavoinnit sun muut ovat saatavilla. Näistä lisää tekstin käsittelyssä. · Kun on valmista, klikkaa kuvaketta Lähetä. Sinnehän lähti.
Miinusta ja plussaa
Kun sähköpostia luotiin, viestin perille menemisen ja luetuksi tulemisen varmistus ei tuntunut tärkeältä. Tuosta arviosta saamme nyt kärsiä. Voit pyytää vastaanottajalta kuittauksen, mikä ei kuitenkaan takaa sitä, että viestisi on luettu. Jos viestisi perille meneminen on erityisen tärkeää, soitat perään ja saat varmistuksen. Sekö siis avuksi, mistä sähköpostilla piti päästä eroon! Sähköpostin erinomaisuus on siinä, että vastaanottajaa ei tarvitse etsiä. Vastaanottaja etsii itse postinsa.
Tämä taas tekee sähköpostista epävarman, jos asiasi on kiireellinen. Ihmiset lukevat postiaan kovin eri tahtiin. Toisaalta voit kirjoittaa ja lähettää viestin itse valitsemaasi aikaan. Eli jos olet valveilla, voit panna viestiä menemään vaikka aamuyöstä klo 3. Puhelimella siihen aikaan ei juuri tohdi soitella.
Sähköpostin varalle on suuria suunnitelmia. Jopa äänestämistä sähköpostitse on kaavailtu, ihan eduskuntavaaleista alkaen. Käyttöön on otettu erilaisia lähettäjän henkilöllisyyden varmistuskeinoja, jotka näyttävät toimivan myös käytännössä. Tällaisia on esimerkiksi pankeilla, joiden kanssa voit jo asioida pankkisalia koskaan näkemättä. Mitään yhtä, ylivoimaista menettelyä ei ole, joten joudut vielä jonkin aikaa miettimään filosofiselta kuulostavaa ongelmaa: miten todistat, että sinä olet sinä. Ratkaisua tähän tarvitset vaikkapa asioidessasi viranomaisten kanssa.
Kukaan ei sentään tarjoa sosiaaliturvatunnusta käytettäväksi netissä, mutta biotunnistuksen pioneerit ovat jo suunnitelleet tulevaisuuden meille valmiiksi. Toisaalta, kaikki mikä on teknisesti mahdollista, ei välttämättä ole viisasta.
Tulkoon nyt sekin sanotuksi, että sähköposti laajetessaan yhä uusiin toimintoihin kohtelee kansaa kovin valikoiden. Suorassa asioinnissa asia selvitetään puhumalla. Saman asian esittäminen kirjoittamalla vaatii onnistuakseen erityistaitoja. Useille ihmisille asioiden hoitaminen kirjoittamalla tuottaa vaikeuksia. Osaamattomuus ja osattomuus ovat tässä liki toisiaan.
Paluu Perusosaaja-sivulle
Paluu Laitteisto-sivulle
Paluu Käyttöjärjestelmä-sivulle
Paluu Perustekstinkäsittely-sivulle
Internet, 45 v
Internetistä vähäsen. On hyvä tietää, asennoitumismielessä etenkin, miten tähän tultu. Siksi esitän tässä muutamia perustietoja, joita voisi kutsua yhteisellä nimelläNetin lyhyt historia
Kuinka ollakaan, nämä kolme Länsimaan Tietäjää olivat kummeina, kun syntyi internet, nykyään jo 45 v:1. Pentagon, siis USA:n puolustusministeriö – mahtaako olla sieltä kotoisin lausahdus ”hyökkäys on paras puolustus”.
2. ARPA, Pentagonin perustama tutkimuslaitos (Advanced Research Projects Agency).
3. ARPANET, vuosia valmisteltu verkko (= net), joka eli ensi hetkensä 1969. Alku oli vaatimaton, mukana verkossa vain neljä konetta. Jatkossa tästä kehittyi internet.
Miksi internet? Siihen on kaksi vastausta, toisilleen vastakkaiset. Kumpi on oikea, vai onko kumpikaan?
Militääriversio:
Tavoite oli kriisinkestävä tiedonvälityskeskus, joka pystyisi toimimaan myös sotatilassa. Tiedonvälityskeskus pitäisi saada toimintavarmaksi. Ratkaisu oli yksinkertaisuudessaan täysin varma, suorastaan nerokas: keskusta ei voisi mitenkään tuhota, jos sitä ei olisi olemassakaan! Hajauttaminen on edelleen internetin toimintaperiaate.
Siviiliversio:
Internet rakennettiin tutkijoiden työn helpottamiseksi. ARPANETin neljä ensimmäistä tietokonetta olivat kaikki yliopistojen koneita. Yliopistoilla olikin hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien tärkeä rooli. Siitä on pienenä mutta kuvaavana esimerkkinä webbiosoite www.helsinki.fi, joka oli vuosikaudet Helsingin yliopiston osoite, kun taas Helsingin kaupunki sai tyytyä yhden ällän päässä helvetistä olevaan osoitteeseen www.hel.fi . Nyttemmin vallitsee viisas rinnakkainelo molempien käyttäessä samaa osoitetta. Paitsi sähköpostissa, joka yhä kulkee Helsingin kaupungin osoitteisiin muodossa etunimi.sukunimi(at)hel.fi
Vuoteen 1983 ARPANETissä oli mukana MILNET, jonka nimi viittaa militääreihin. Tuona vuonna tiet erosivat ja internetin kehittäminen jäi yliopistoille. Kontrolli jäi pois ja jo 1970-luvulla jossain mitassa alkanut vapaa suunta jatkui netissä.
MILNETin lähtiessä netissä oli yhteensä tuhat tietokonetta. Vajaassa kymmenessä vuodessa koneiden määrä nousi miljoonaan vuonna 1992. Netti oli edelleen tutkijoiden ja alan harrastajien käytössä.
Netin oli voitettava kaksi kehittymisen estettä: sisältö ei ollut yleisesti kiinnostava ja käyttö oli hankalaa. Jos sanon, että yhtä hankalaa kuin se nyt on helppoa, ymmärrät eron. WWW-tekniikka (World Wide Web, maailmanlaajuinen verkko) julkaistiin 1990-luvun vaihteessa. Se oli ensimmäinen, joskaan ei vielä riittävä askel kohti koko kansan WWW:tä. Helppokäyttöisyys saatiin graafisen selaimen avulla vuonna 1993 ja netti oli valmis joukkomittaiseen käyttöön. Uusi graafinen WWW-selain, Mosaic, muutti netin toisen näköiseksi. Seuraavana vuonna WWW kasvoi 350 000 prosenttia. Se alkoi lunastaa oikeutusta nimelleen WWW eli Maailman Laajuinen Verkko.
Sitten olikin vuorossa Netscape-selain, joka pudotti kuvasta harrastajien tekemän Mosaic-selaimen. Kovaa se oli ja kovaa mentiin.
Nyt käytännön ohjeisiin. Niistä on kirjoitettu paksuja kirjoja, kaikki kunnia niille. Tässä yritän selvittää sinulle muutamalla sivulla Uljaan Uuden Maailman äidinkielen salaisuudet. Jotta oppisit ja hyvin käyttäisit tämän perintöosasi tulevaisuudesta.
Valitse kotisivusi
Kun käynnistät WWW-selaimesi, koneesi käynnistyy melko varmasti operaattorisi sivuille. Tai sitten Microsoftin kotisivulle. Ehkä olet ajatellut, että näin sen pitääkin mennä. Mutta ei, sinä saat ihan itse päättää, mille sivulle selaimesi käynnistyy. Joudutko usein odottelemaan netin aloitussivun latautumista? Ratkaisu on Tyhjä sivu, about:blank. Se ei vaadi käytännössä lainkaan latautumisaikaa. Voilá. Hoi laari laari laa! Senkun menet, minne mieli vetää.· Etene Käynnistä | Ohjauspaneeli | Internet-asetukset. Avautuu Ominaisuudet: Internet -valintaikkuna. Seitsemän välilehteä.
· Klikkaa heti alkuun Yleiset-välilehdellä kotisivuksesi Tyhjä sivu, mikäli et tehnyt niin jo aiemmin tai jos jokin aggressiivinen väliin tunkija on asettanut oman kotisivunsa koneellesi avautumiskohteeksi. Sinulta lupaa kysymättä.
Sua lähde kaunis katselen
Tietysti olisin voinut tylysti töräyttää tuohon väliotsikoksi ”Älä unohda lähdekritiikkiä”, mutta ehkä tuo runebergilainen (kohtelias kumarrus Porvoon suuntaan!) otsikko paremmin muistuttaa tästä varsinaisesta asiasta, joka tuli tuossa jo kerrotuksi.Internetissä – kuten toki yleensä muuallakin – täytyy aina muistaa varmistaa tieto. Netissä olevan tiedon ovat käyttäjät sinne panneet. Täyttä varmuutta ei voi olla siitä, että tieto on oikeaa eikä vahingossa tai jopa tahallaan virheellistä. Lähdekritiikkiä, sanoo tiedepuolen väki. Toisaalta kansanviisaus tietää, että ei ole lahjahevosen hampaisiin katsomista. Kyllä sitä pystyy paljonkin päättelemään tiedon luotettavuudesta sen perusteella, mistä tieto on peräisin. Jos katsot esimerkiksi Helsingin kaupungin www-sivuilta kaupunginvaltuuston päätöstä vuoden 2004 budjetista, voit olla melko varma siitä, että tieto on oikeaa. Onko itse päätös oikea, se on taas eri juttu, joskin hyvin mielenkiintoinen.
Kielisolmu
Ummikkona jos joutuu ihmettelemään englanniksi kirjoitettuja toimintoja netissä kulkiessaan, sitä on kyllä aika hukassa. Kannattaa sen vuoksi tutustua keskeisiin termeihin. Niitä löydät Sanastosta. Ihme kyllä, Microsoft ei pistä Winkun oheen sopivan mittaista sanastoa. No, toisaalta se mistä Microsoft on tullut kuuluisaksi, on kyllä jotakin aivan muuta kuin englanninkielisten termien kääntäminen suomeksi. Päinvastoin, jos haluaisi olla ilkeä, voisi sanoa, että Winkkujen käännöskieli muistuttaa suomea. Ei olla ilkeitä, ei sanota.Aikamoista fingliskaahan sitä yleisesti käytetään tietokoneista ja varsinkin niiden teknisistä ominaisuuksista puhuttaessa. Mutta sillehän ei voi mitään, että tietokoneen äidinkieli on englanti, turha sille faktalle on kiukutella. Jos osaat jonkin verran englantia, niin monesti on helpompaa ymmärtää englanninkielistä tekstiä tietokoneasioista, kuin väkisin ”muka-suomeksi” käännettyä.
Toisentyyppinen ongelma on englanninkielisten lyhenteiden käyttäminen. Windows XP:n sanasto tursuaa esimerkkejä tästä. Miltä kuulostaa tämä hakusanan yhdyskäytävä kohdalta löytyvä kappale:
”Tietoliikenneyhteyksissä Novell NetWare -verkkoihin yhdyskäytävä toimii siltana Windows-verkkojen käyttämän SMB-protokollan ja NetWare-verkkojen käyttämän NCP-protokollan välillä. Yhdyskäytävää kutsutaan myös IP-reitittimeksi.”
Taisi tulla pikemminkin lisää kysymyksiä tuon vastauksen jälkeen. Tosin eipä tuota edellä siteerattua lausetta voisi ymmärrettävästi kääntääkään. Itse asia kun on niin paljon perustietoa vaativa.
Umpisolmu
Internetin itsenäisyys on loputon keskustelun ja hyökkäysten aihe. Voi huoletta sanoa, että mikäli nettiä ei olisi ja joku keksisi tarjota täsmälleen nykyistä internetiä, se tulisi hylätyksi mahdottomana ja mielettömänä päähänpistona.”Se pyörii sittenkin” olisi sopiva kommentti tähän, mutta se taitaa olla jo käytetty.
Sähköposti
Ensin kirjoitettiin toinen toisillemme. Kuka kömpelösti, kuka sujuvasti. Asia meni perille, oli tyyli mikä tahansa. Sitten tuli puhelin, vähitellen lähes joka kotiin. Jos ei muuten, niin yleensä ainakin naapurissa pääsi puhelimen ääreen. Arvaahan sen, miten kävi kirjeiden kirjoittamisen. Uusi väline vei mukanaan ja kirjainten kirjoittaminen paperille jäi.Sitten tulivat kännykät ja sähköposti. Erityisesti nuoret, jopa lapset, innostuivat kirjoittamaan lyhyitä tekstiviestejä toisilleen. Välineenä mukana kannettava henkilökohtainen matkapuhelin eli kännykkä ja sen pieni näyttöruutu.
Jo pitempään olemassa ollut sähköposti nousi kukoistukseensa. Siinä tarvittiin tietokoneita. Ne yleistyivätkin 1990-luvun alkupuolelta lähtien huikeaa tahtia. Katkenneeksi luultu kirjeiden kirjoittamisen perinne nousi uuteen, ennennäkemättömään kukoistukseen.
Yhä tärkeämpi sähköposti
Suomalaiset lähettelevät toisilleen ja pitkin maailmaa sähköpostia. Sähköposti on kärkisyitä hankkia kotiin internet-yhteys. Windowsin mukana tulee Outlook Express -niminen sähköpostiohjelma, jota monet käyttävät. Microsoftin Office-paketin Outlook toimii myös sähköpostiohjelmana. Yhteisestä nimestä huolimatta kyse on aivan eri ohjelmista. Paljon käytetään myös Eudoraa.Asetukset
Mikäli sähköpostisi toimii, älä ryhdy parantelemaan sen asetuksia. Tulos tuppaa olemaan huono. Saat ongelmia, jotka eivät ehkä omin voimin selviä.Sen verran voi tuosta ärjystä ukaasista joustaa, että jos avausruudussa tarjoutuu mahdollisuus ”väkästää” siirtyminen heti aluksi Saapuneet-kansioon, tee niin.
Lähtevä posti
· Käynnistä Outlook Express, ellei se ole jo käynnissä. Ikkunan vasemman ylänurkan suunnassa on kuvake Luo sähkö…, jonka kuvana on tyhjä paperiarkki ja kirjekuori. Klikkaa kuvaketta.· Eteesi avautuu Uusi viesti -ikkuna. Sen yläosassa on kolme luukkua päällekkäin.
· Vastaanottajaksi kirjoitat sähköpostiosoitteen. Osoitteen on oltava täsmälleen oikea, muuten menee harakoille. Joskus viesti tulee takaisin, ei välttämättä heti. Ohjelma ei korjaa osoitetta. Sähköpostiosoitteessa ei saa olla ä-, ö- tai å-kirjaimia. Kiellettyjen Kirjainten Lista kertoo, että Ruotsi on kanssamme samassa nurkassa, niin myös Norja, Tanska – ja Saksa. Monilla muillakin mailla on omat ongelmansa, jos tämä tieto yhtään helpottaa.
· Osoite on meillä yleisesti tyyppiä etunimi.sukunimi@domain.fi paitsi, että siinä ei lue domain, vaan sen sijaan esimerkiksi kolumbus. Käytä osoitteissa pieniä kirjaimia, vaikka ei se välttämätöntä olekaan. Osoitteen löytäminen saattaa olla vaikeaakin, eihän koko maan luetteloa löydy. Saati koko maailman, niin kuin pitäisi, eletäänhän globalisaation onnellistuttamaa aikaa. Sähköpostiosoitteen perässä ei muuten ole pistettä.
· Toinen luukku Kopio tarkoittaa saajaa, jolle haluat samalla lähettää postisi tiedoksi. Kaikki oikein ja hyvin. Paitsi siinä tapauksessa, että joku keksii lähettää viestinsä usealle saajalle. Vaikkapa sadalletuhannelle tai sadalle miljoonalle. Näitä kiusaksi tai mainosmielessä lähetettyjä spämmejä (spam = lähettää roskapostia, roskaposti) ilmassa viuhuu sietämättömästi. Moni saa joka aamu postin katsoessaan taistella satojen turhien roskapostien kanssa. Omituiseen tilanteeseen on jouduttu, kun sähköpostin lähettäminen yhdelle tai miljoonalle saajalle on käytännöllisesti ilmaista. Kun kaupallista mainosta pistää levälleen oikein isossa määrin, aina löytyy joitakin asiakkaita ja bisnes jatkuu. Asema tietokoneen käyttäjien inhokkina on ainoa seuraus – toistaiseksi.
· Kolmas luukku Aihe on selvä. Ei kuitenkaan ole samantekevää, minkälaisen aiheen tuohon luukkuun kirjoitat. Jos saajalla on postissaan runsaasti luettavaa, viestisi aihe on kuin esite, siitä näkee, mistä on kyse. Parasta pysyä tiukasti asiassa, mikä ei tarkoita, etteikö aihetta voisi ilmaista hauskastikin. Se parantaa lukuarvoa. Tekee, ken osaa.
· Luukkujen alla on iso tyhjä kenttä. Siihen tulee viestisi. Voit kirjoittaa sen suoraan kenttään, mikäli viestisi on lyhyt. Muuten kannattaa käyttää teksturia, jossa on oikoluku. Kuten MS Word tai jokin vastaava. ”Peistaus”-ohjeen saat seuraavassa luvussa Käsittele tekstiä. Kuten huomasit, heti kun Vilkku siirtyi tekstikenttään, kentän yläpuolinen kuvakerivi tuli käyttöön. Voit siis vaihtaa fonttia eli kirjasinta, samoin kirjasimen kokoa. Myös lihavoinnit sun muut ovat saatavilla. Näistä lisää tekstin käsittelyssä.
· Kun on valmista, klikkaa kuvaketta Lähetä. Sinnehän lähti.
Miinusta ja plussaa
Kun sähköpostia luotiin, viestin perille menemisen ja luetuksi tulemisen varmistus ei tuntunut tärkeältä. Tuosta arviosta saamme nyt kärsiä. Voit pyytää vastaanottajalta kuittauksen, mikä ei kuitenkaan takaa sitä, että viestisi on luettu. Jos viestisi perille meneminen on erityisen tärkeää, soitat perään ja saat varmistuksen. Sekö siis avuksi, mistä sähköpostilla piti päästä eroon! Sähköpostin erinomaisuus on siinä, että vastaanottajaa ei tarvitse etsiä. Vastaanottaja etsii itse postinsa.Tämä taas tekee sähköpostista epävarman, jos asiasi on kiireellinen. Ihmiset lukevat postiaan kovin eri tahtiin. Toisaalta voit kirjoittaa ja lähettää viestin itse valitsemaasi aikaan. Eli jos olet valveilla, voit panna viestiä menemään vaikka aamuyöstä klo 3. Puhelimella siihen aikaan ei juuri tohdi soitella.
Sähköpostin varalle on suuria suunnitelmia. Jopa äänestämistä sähköpostitse on kaavailtu, ihan eduskuntavaaleista alkaen. Käyttöön on otettu erilaisia lähettäjän henkilöllisyyden varmistuskeinoja, jotka näyttävät toimivan myös käytännössä. Tällaisia on esimerkiksi pankeilla, joiden kanssa voit jo asioida pankkisalia koskaan näkemättä. Mitään yhtä, ylivoimaista menettelyä ei ole, joten joudut vielä jonkin aikaa miettimään filosofiselta kuulostavaa ongelmaa: miten todistat, että sinä olet sinä. Ratkaisua tähän tarvitset vaikkapa asioidessasi viranomaisten kanssa.
Kukaan ei sentään tarjoa sosiaaliturvatunnusta käytettäväksi netissä, mutta biotunnistuksen pioneerit ovat jo suunnitelleet tulevaisuuden meille valmiiksi. Toisaalta, kaikki mikä on teknisesti mahdollista, ei välttämättä ole viisasta.
Tulkoon nyt sekin sanotuksi, että sähköposti laajetessaan yhä uusiin toimintoihin kohtelee kansaa kovin valikoiden. Suorassa asioinnissa asia selvitetään puhumalla. Saman asian esittäminen kirjoittamalla vaatii onnistuakseen erityistaitoja. Useille ihmisille asioiden hoitaminen kirjoittamalla tuottaa vaikeuksia. Osaamattomuus ja osattomuus ovat tässä liki toisiaan.
Seuraavaksi Tietoturva